Taltuta stressi ja rauhoita kehosi luonnollisin keinoin

Updated: Apr 4



Mikä meitä stressaa ja miten stressi muodostuu?


Stressi muodostuu aina tunteesta. Kun jokin tapahtuma tai vaikkapa ajatus laukaisee meissä ikävän tunteen, sympaattinen hermostomme vastaa siihen aktivoitumalla. Näin ikiaikainen "pakene tai taistele"- reaktio synnyttää kehossamme stressiä.

Todella tärkeä huomio tässä on se, että myös omat ajatuksemme voivat olla stressaavia. Miten puhut itsellesi? Millaista dialogia käyt itsesi kanssa päivittäin? Onko se neutraalia, kriittistä, positiivista? Lisääkö vai vähentääkö pään issäinen keskustelu stressitasoasi?


Jatkuva multitaskaaminen, lyhyet yöunet ja suorituskeskeinen yhteiskunta asettaa kehomme koville. Jonkun ajan päästä stressi voi muuttua krooniseksi, eli emme välttämättä enää edes tunnista kehossamme olevia oireita, vaan ne muuttuvat normaaliksi olotilaksi.



Päällekkäisten asioiden tekeminen ja huomion siirtäminen paikasta toiseen

aiheuttavat myös ahdistusta ja veren kortisolitasojen kohoamista.


Itse heräsin tähän vaihdevuosien myötä, kun yöunet huonoivat ja aivosumu valtasi pään. Unohtelin asioita, sanoja. uuden oppiminen takkusi. Muutuin kireäksi ja keskittymiskyvyttömäksi- hankalaksi ihmiseksi sekä itselleni ja ympärillä oleville ihmisille.

Jotain oli tehtävä.


Oletko muuten itse huomannut, kuinka stressaavassa tilanteessa pidätät hengitystä tai hengityksesi muuttuu nopeaksi ja pinnalliseksi?



Kehon vaeltajahermo


Kirjoitin jo aiemmin, kuinka osallistuin Arctic Skyn järjestämälle hengityskurssille.

Sain kurssin aikana oppia myös elimistömme hermoista suurimmasta (ja omasta mielestäni myös vaikutuksiltaan mahtavimmasta) - vagus- eli kiertäjähermosta ja sen vaikutuksesta kehoon.


Sana vagus on alun perin latinaa ja tarkoittaa vaeltajaa. Nimitys onkin osuva, sillä vagushermo kiertää ympäri kehoa. Se kulkee suolistosta aina aivoihin saakka, vaikuttaen matkalla niin ruoansulatukseen, sisäelimiin, hengitykseen, sydämeen sekä nielun alueella äänen tuottamiseen. Vagushermo säätelee siis kehon automaattisia toimintoja, niin sydäntä, verenpainetta, solurakennetta, ruoansulatusta kuin endokriinieritystä (umpirauhasen eritys ja hormonieritys).


Vagushermo säätelee insuliinin eritystä ja sitä kautta sokeritasapainoa. Tässä yksi pointti siihen, miksi stressaantuneena painonpudotuskin voi junnata paikoillaan!



Yksi vagushermon tärkeistä tehtävistä on ylläpitää immuunivastetta ja sitä kautta vähentää kehossa esiintyvää tulehdusta. Lepo on monesti paras lääke- tämän myötä oivalsin myös fysiologisen taustan asialle.




Kuinka sitten aktivoida vagushermoa hengityksellä?


Vaikka vagushermo on osa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa, sitä voi aktivoida hengityksen avulla. Näin se aktivoi kehoa rauhoittavaa parasympaattista hermostoa. Vagushermosta puhutaankin usein elimistön käsijarruna. Sitä käsijarrua on vain opeteltava käyttämään.


Hengityksellä pystyt säätelemään hermoston toimintaa ja sitä kautta vähentää stressiä elimistössä. Stressitason laskiessa myös syke ja verenpaine laskee.Keuhkoissa vagushermo alkaa toimia pallean toiminnan myötä. Kokeile vaikka alla olevista helpoista, lyhyistä harjoituksista jompaa kumpaa tai vaikka molempia!




Yksinkertainen pidennetty uloshengitys:

Laske sisäänhengityksellä mielessäsi kolmeen ja uloshengityksellä kuuteen. Toista muutama minuutti ja huomioi, kuinka tämä vaikuttaa olotilaasi ja sykkeeseen





Vuorosierain hengitys:

Sulje oikea sieraimesi oikean käden peukalolla ja hengitä hitaasti ja rauhallisesti sisään, lantionpohjaan asti. Vapauta ote ja sulje nyt vasen sierain oikean käden etusormella ja puhalla ilma nenän kautta ulos. Toista muutaman minuutin ajan, kiinnitä huomiota harjoituksen vaikutukseen hengitykseen ja oloosi.




Stressin luomuhoitoa


Alussa kirjoittamallani ajatuksen voimalla eli tunneälyllä on myös vaikutus kokemaamme stressiin. Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä havainnoida ja erotella omia tunteita muiden tunteista arjen eri tilanteissa. Se sisältää myös taidon ohjata omaa ajatteluaan ja muuttamaan toimintaansa edellä mainittujen havaintojen perusteella.


Tunneäly ei liity vain sosiaalisiin suhteisiin, vaan on tärkeä myös työssä suoritutumiseen ja stressinsietokykyyn. Näin se vaikuttaa suoraan myös omaan terveydentilaasi. Toisin sanoen se miten koet, käsittelet ja päästät irti tunteistasi, vaikuttaa siihen, kuinka kuormittunut kehosi on. Stressin kannalta siis on hyvä pyrkiä välttämään negatiivisten tunteiden kehään joutumusta pitkiksi ajoiksi. Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että ikäviä tunteita ei pitäisi kohdata ja käsitellä- pelkkä naminami positiivisuus ei kanna pitkälle. Mutta on haitallista juuttua katkeruuteen, vihaan, kateuteen tai suruun. Emotionaalisen stressin onkin todettu olevan hyvinvoinnille monikertaisesti vaarallisempaa kuin esimerkiksi tupakointi tai korkea verenpaine.



Vagushermoa voit aktivoida myös muulla tavoin kuin hengityksellä. Oksitosiinin eli mielihyvähormonin erittyminen aktivoi myös vagushermoa ja rentouttaa kehoa ja mieltä. Näin ollen halaus, kosketus ja esimerkiksi lemmikin silittäminen vähentävät stressitasoja.



Myös erilaisilla harrastuksilla kuten jooga, meditaatio, avantouinti ja esimerkiksi hieronnalla on samanlainen vaikutus. Hyvän ystävän kanssa jutteleminen, mieltä painavista asioista keskustelu luottamuksella ja yhdessä nauraminen on loistavaa stressinpurkua. Ellet voi tavata- voithan vaikka soittaa videopuhelun <3




Mikä olisi sinun seuraava stressinpurkukeinosi?




Käyttämäni lähteet:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo

https://upliftconnect.com/hacking-the-nervous-system/

https://elemental.medium.com/if-there-was-ever-a-time-to-activate-your-vagus-nerve-it-is-now-2227e8c6885b

https://freetox.fi/wp-content/uploads/2019/03/Viikko41-Hengitys-ja-hermosto.pdf

https://ihmiseksirakastettu.fi/vagushermo-parasympaattisen-eli-kehoa-rauhoittavan-hermoston-tarkein-hermo/

Jokiniva, Mia 2015. Stressin luomuhoito- Täsmätekniikat hengähdyshetkiin. Helsinki: Gummerus




90 views0 comments